Onnen kyyneleet päättivät huippujännittävän Minnin ja Unskin kamppailun

Se päättyi sittenkin kyyneliin. Tällä kertaa ne olivat onnen kyyneleitä, jotka ilmestyivät Minea Blomqvistin silmiin hänen odotellessa Talin Kartanon pihalla palkintojen jakoa tulostaulun juurella. Minean silmät alkoivat kostua HGK:n puheenjohtajan Leif Ekströmin kiittäessä kaikkia kisojen onnistumisen eteen työtä tehneitä ja myös pelaajia. Voiton todellisuuden paljastuminen kuvastui Minean kasvoista. Pieni vapaaehtoistyttö toi nenäliinan kyynelien kuivaamiseen. Kyyneleet valuivat vuolaasti, kun Ursula Wikström kutsuttiin vastaanottamaan palkintoa toisesta sijastaan.
Talissa on tuskin koskaan kuultu yhtä tunteikasta ja avoimen onnellista voittajan puhetta. Niitä, joita pitikin, Minea muisti kiittää. Onnen purkautuminen kyynelinä kertoo, että hän oli ladannut tähän viikkoon paljon. Minea ei halunnut epäonnistua neljättä kertaa kotiyleisönsä edessä. Eikä niin tapahtunut.
Valmentaja Timo Rauhala sanoi alusta alkaen, että Minnin otteissa oli jotain sellaista, mitä hän ei ollut aikaisemmin havainnut: ”Ilmassa on jotain jännittävää.” Eikä hän erehtynyt.
Lauantain kierros ei mennyt toivotulla tavalla. Tekniikkaan ilmestyi vanha vaiva keväältä: ”Menimme Rauhalan kanssa illalla harjoittelemaan. Siellä ei ollut muita kuin me. Ja sitten ilmestyi vielä auringonlasku. Tunnelma oli kaunis ja rauhallinen. Siinä saatiin vielä lyöntikin kuntoon,” Minea kuvaili voiton aineksia.
Minea ja Ursula Wikström tarjosivat yli viisituhantiselle yleisölle ainutlaatuisen golfkokemuksen. Suomalaisittain sunnuntai ei olisi voinut olla jännittävämpi loppuun asti. Yleisö kannusti voimakkaasti suomalaisia, joten ei ollut ihme, että johtopallossa lähtenyt Italian Diana Luna ei pysynyt kärjen vauhdissa.
Kahdesta vanhasta pelikaverista Minea oli loppujen lopuksi parempi, mutta pienestä, vain yhdestä lyönnistä se oli kiinni. Minea pelasi ensimmäiset yhdeksän reikää kaksi paremmin kuin Ursula ja Ursula taas sisään yhden paremmin kuin Minea. Viimeisellä reiällä Ursula puttasi ensiksi noin kymmenmetrisen puttinsa sisään:
”Tiesin, että Minea tuskin puttaa omaansa ohi, joten minun oli pakko saada oma sisään, jotta jäljelle jäisi edes pieni mahdollisuus jatkoon,” Ursula sanoi vajaa tunti putin jälkeen.
Molemmat naiset saivat voimaa suuresta yleisöstä. Kumpikin ylisti suomalaista golfyleisöä ja sanoivat, että ovat harvoin pelanneet niin suuren joukon seuratessa reikä reiältä. Ihmekös tuo, kun johtopalloja ei uralla ole juuri ollut. Yleisön kannustus johti myös erinomaisiin urheilusuorituksiin. Hyviin lyönteihin ja tarkkaan työskentelyyn griineillä. Urheilullisuus huipentui molempien upottamiin birdie-putteihin viimeisellä reiällä.
Ursulalle tuli ilmeisesti vihdoinkin hyvä kierros, sellainen, johon hänen taitonsa riittävät. Vantaalaisesta huokui tyytyväisyys hyvästä viimeisestä kierroksesta. Mieleen ei tällä kertaa tullut suurempia virheitä. Hän sanoi, ettei missään vaiheessa tullut mieleen, että tämä on menetetty. Päinvastoin, voiton mahdollisuus oli koko ajan kirkkaana mielessä, Ursula kertoi.
Loppukaudesta hän aikoo pelata kaikki LET:in jäljellä olevat kisat, paitsi Intiaan.
Minean urheilullisesta kehittymisestä ja kypsyydestä hyvänä esimerkkinä hyvin menneellä kierroksella ovat hänen griiniosumansa. Lauantaina niitä oli seitsemän, sunnuntaina 17. Toinen mielenkiintoinen seikka oli se, että Minea ei erehtynyt missään vaiheessa pitämään voittoa varmana:
”Tiesin vanhastaan, että Unski tulee ja kovaa. Kun hän oli pudottanut puttinsa sisään, oli minun koottava ajatukseni, kaikenlaista ehti käydä mielessä, jopa kolmeen puttiin saakka. Ensiksi tuli mieleen onnitella Unskia, kuten niin monta kertaa aikaisemmin pelatessamme yhdessä. Sitten palautin mieleeni, että minun on pelattava omaa peliäni ja keskityttävä omaan puttiini. Olen tullut tänne pelaamaan voitosta,” hän kuvasi tunnelmiaan viimeisellä viheriöllä. Puttiin valmistautuessaan Minean ajatukset kohdistuivat taas vain pallon saamiseen reikään.
Minea kertoi palavaansa tukikohtaansa Orlandoon harjoiteltuaan ensi viikon Timo Rauhalan kanssa: ”Olisi hienoa päästä pelaamaan Unskin kanssa World Cupia tammikuussa. Olemme samanlaisia taistelijoita ja meillä on hauskaa yhdessä. Se antaa aiheen odottaa parempaa menestystä kuin aikaisemmin.” Hän kertoi nauttivansa muutenkin joukkuepelaamisesta, kuten Sohlheim-Cupista, joka vastaa miesten Ryder Cupia. Voitto Talissa parantaa luonnollisesti Minean mahdollisuuksia päästä edustamaan Eurooppaa seuraavassa kisassa vuonna 2009 Yhdysvalloissa.
Toisen LET-voittonsa innoittamana Minea sanoi, että hän on tuntee olevansa valmis voittamaan LPGA:n kisan Yhdysvalloissa.